Paprika

Vihannesnet_www_0315_kuvat_paprika

Paprikoiden perheeseen kuuluvat makeat vihannespaprikat  ja tuliset maustepaprikat. Värikkäät vihannespaprikat antavat lempeää makua salaatteihin ja lukuisiin ruokiin; mausteiset chilipaprikat tuovat ihanaa sähäkkyyttä.

Paprika kotiutui Amerikasta

Monien muiden vihannesten tavoin paprika saapui Eurooppaan Kolumbuksen laivassa. Keski-Amerikassa erilaisia paprikoita oli viljelty jo 3 000–5 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuliselta maistunutta paprikaa käytettiin aluksi kalliin pippurin korvikkeena.

Euroopasta paprika kulkeutui maustekauppiaiden mukana Aasiaan, jossa sen suosio kasvoi nopeasti. Tulinen paprika onkin nykyään oleellinen osa monia aasialaisia keittiöitä.

Eurooppalaisista erityisesti espanjalaiset ja unkarilaiset ihastuivat paprikaan. Suomen sana paprikakin on peräisin unkarin kielestä; unkarissa paprika tarkoittaa pippuria.

Vasta 1900-luvulla paprikasta kehitettiin miedonmakuisia lajikkeita. Vihannespaprikan suosio kasvoi nopeasti ja Suomessa paprikalla on herkuteltu erityisesti 1960-luvulta lähtien. Paprikan kaupallinen viljely yleistyi Suomessa vasta 2000-luvulla.

Paprikat jaotellaan usein kolmeen ryhmään, jotka ovat Capsicum annuum -kasvin lajikeryhmiä.

Miedot ja makeat  vihannespaprikat

Grossum-lajikeryhmän hedelmät ovat kookkaita ja lokeroisia. Yleisimmin miedot ja makeat paprikat ovat punaisia, keltaisia, oransseja tai vihreitä.

Tuliset maustepaprikat

Maustepaprikoita on useita eri lajeja, makeampia ja erittäin tulisia. Osa niistä on täysin eri lajia kuin vihannespaprikat, esimerkiksi Tabasco ja maailman tulisimpana pidetty paprikalajike Habanero eivät ole Capsicum annuum -lajia.

Koristepaprikat

Koristekasveina käytettävät paprikat kuuluvat Conoides-lajikeryhmään.

Punaisen paprikan ravintosisältö/100 g

Energiaa 107 kJ/ 25 kcal
Hiilihydraattia 4,5 g
Rasvaa 0,4 g
Proteiinia 0,9 g
Kaliumia 290 mg
E-vitamiinia 2,2 mg
A-vitamiinia 243 µg
C-vitamiinia 185 µg
Karotenoideja 6 196 µg
Folaattia 56 µg